maanantai 22. elokuuta 2016

Perfect, Near Fatal Headlong Dive

Katsos vaan, muistin että minulla on blogi!

Jotenkin tuossa keväällä/kesällä ei tuntunut siltä, että olisi halunnut kirjoittaa. En tiedä miksi, mutta ei vain ollut sellaista fiilistä. Nyt kuitenkin haluan vähän päivittää tapahtumia ja tunnelmia tänne, että voin sitten ehkä joskus tulevaisuudessa katsella niitä ja muistella menneitä aikoja. Ja onhan tämä hyvä keino selvittää omia ajatuksiaankin. Plussana vielä mukava ajanviete!

Palataanpa ajassa taaksepäin ja mietitään mennyttä kesää. Olin kesäkuun ajan koululla ns. työharjoittelussa eli periaatteessa vain kävin koulua kuukauden ylimääräistä. Tämä siksi, etten onnistunut saamaan kesätöitä ja osallistuttuani koulutyöhön sain opintotuen myös kesäkuulta.


Juhannusta vietin muutamien kavereiden kanssa pikkuisella vuokramökillä. Mökki koostui tosiaan vain kahdesta pienehköstä huoneesta ja meitä oli reissussa parikymmentä tyyppiä. No, sopu sijaa antaa ja onneksi muutamalla oli teltta mukana yöpymistä varten. Itsekin kapusin toiseksi yöksi autoon nukkumaan, kun sisällä oli niin kuuma ja paljon itikoita. Hyttysiä ynnä muita örvelöitä tuolta mökiltä muuten riitti! Jalat olivat reissun jälkeen kuin vesirokon jäljiltä, sen verran paljon oli puremia. Aurinkokin pääsi polttamaan naaman ja olkapäät. Ranta ei ollut mainio, pohja oli mutaa, joten uiminen jäi minun osaltani vähälle. Ei sillä, että olisin hyväpohjaisessakaan järvessä paljoa pulikoinut. Kaikesta huolimatta juhannus oli yksi parhaista! Paikalla ei ole niin väliä, kun mukana on mahtavia ihmisiä.


Lähellä sitä meidän juhannusmökkiä oli tällainen autiotalo. Yritettiin päästä sen lähelle ja ehkä sisällekin ottamaan kuvia, mutta koko taloa ympäröi järjetön määrä nokkosia ja muita polttavia sekä piikikkäitä kasveja, joten tämän lähemmän ei ollut oikein toivoa päästä. Hauska seikkailu se kuitenkin oli.


Heinäkuun olinkin sitten vain lomalla ja heti kuukauden alussa lähdin viikoksi kotikonnuille. Sain vähän ennen sinne lähtöä idean, että mitä jos samalla reissulla ottaisin uuden tatuoinnin. Minulla on pitkä lista tatuoinneista, mitkä haluaisin ottaa ja tämä oli yksi niistä; haltiakirjoituksella lainaus "even darkness must pass". Pyörittelin tosi pitkään eri lainauksia Lord of the Ringsistä päässäni, koska ne kirjathan ovat täynnä aivan uskomattoman upeaa tekstiä, joten mene sitten niistä valitsemaan yksi ylitse muiden! Tuntui kuitenkin lopulta, että tämä puhutteli eniten. Otin tämän Helsingissä Tatuatassa. Laitoin sinne sähköpostia, että olisiko viikon sisään aikaa tehdä tällaista pientä kuvaa ja kotiinlähdön aamuksi oli aikaa minulle. Ehdottomasti täydet pisteet Tatuatalle mahtavasta palvelusta ja hienosta työnjäljestä! Minun täytyisi tosin palata tuonne vielä syksyn aikana vähän vahvistamaan tätä kuvaa, koska viimeiset merkit ovat vähän kuluneet paranemisvaiheessa.


Luin tuossa touko-kesäkuussa ensimmäistä kertaa Harry Potterit. Joo, tiedän, mä olen niiiin myöhässä tässä asiassa, mutta nytpä on ainakin luettu ne! Joskus ihan pienenä muistan lukeneeni Viisasten Kiven, mutta jostain syystä en saanut koskaan luetuksi sen enempää näitä kirjoja. Luin nuo kaikki jotenkin ihan järjettömällä tahdilla ja jumankauta ne ovat hyviä! Olen aina tykännyt Potter -elokuvista, mutta nuo kirjat ovat kyllä jotain niin uskomattoman ihanaa. Sanomattakin selvää sitten että piti tehdä jokin aiheeseen liittyvä maskeeraus.
Ihan tälleen väliin täytyy sanoa, että Potter -leffoista suosikkini oli aina Liekehtivä Pikari. Kirjoista lempparini on Feeniksin Kilta ja tuo Liekehtivä Pikari. Vähiten tykkäsin ehkä Puoliverisestä Prinssistä, vaikka eihän sekään toki huono ollut!
Maskeerausjutut ovat jääneet viime aikoina tosi vähälle. Syynä varmaan se, että koko kesä oli jotenkin tosi kuuma ja hiostava, eikä oikeasti jaksanut liikahtaakaan. Ne viileämmät päivät taas oli pakko käyttää siivoamiseen ja muuhun pakolliseen ällöön.
Tämä taitaa olla viimeisin kunnon maskeeraukseni ja tein tämän joskus....kesäkuun puolen välin paikkeilla? Jos sitä vaikka ryhdistäytyisi tässäkin asiassa, kun saa taas arjen kulkemaan normaalisti koulun alettua.


Tällaisen epämääräisen meikkikokeilun taisin tehdä samoihin aikoihin kuin tuon edellisen kuvan maskeerauksen. Täytyy myöntää, että tämäkin inspiroitui noista kirjoista ja Rohkelikon väreistä. Tuntuu muuten tosi hassulta käyttää suomennettuja versioita kaikista Potter -kirjojen nimistä, paikoista jne. kun itse luin ne englanniksi.

Kun kerran aloitettiin tästä kirja-aiheesta niin jatketaan sen parissa. Pienenä luin tosi paljon. Oikeasti. TOSI paljon. Vanhemmiten lukemisinto kuitenkin laski syystä tai toisesta, mutta ehkä puolisen vuotta sitten aloin taas lukemaan enemmän ja voi kun se tuntuu hyvältä! Minusta on tullut Adlibriksen suurkuluttaja, koska tilaan sieltä kaikki kirjani. Aina kun edelliset kirjat lähenee loppuaan, täytyy tehdä uusi tilaus. Olen nyt tilannut kaksi tai kolme kirjaa kerralla; yksi tai kaksi sellaista, mitä en ole vielä lukenut ja yksi sellainen, minkä ostan vain täydentämään kirjahyllyn keskeneräisiä kirjasarjoja. En voi sietää sitä, että omistan jostain kirjasarjasta vain osan, vaan haluan omistaa koko sarjan, vaikka olisin jo lukenut sen. Esimerkiksi nyt on työn alla täydentää Percy Jackson -sarja, mistä omistan vasta kaksi ensimmäistä kirjaa. Sen tosin aion lukeakin uudelleen, kunhan saan hankittua siihen kaikki osat. Olen lukenut koko sarjan vain kerran, enkä tosiaankaan muista kunnolla mitä siinä tapahtuu.


Palataanpa sitten tähän elokuuhun. Koulu on tosiaan alkanut taas, liiketoimintasuunnitelmat, etätehtävät, tulevat näytöt, asiakaspalvelupäivät ja jatko-opintoajatukset alkavat taas painaa päälle, mutta ne eivät (ainakaan vielä) stressaa hullun lailla.
Viime viikonloppuna olin yhden kaverin kämpillä viettämässä iltaa muutaman muun kaverin kanssa. Paikalla oli myös pari tyyppiä, jotka olin tavannut vain kerran ennen, enkä ollut koskaan oikeastaan jutellut heidän kanssaan. Uusien ihmisten tapaaminen hermostutti minua ennen, mutta ei oikeastaan enää. Nykyään olen vain innoissani uusista tuttavuuksista ja on aina yhtä ihanaa huomata kuinka ystävällisiä ihmiset voivatkaan olla, jos siihen vain antaa mahdollisuuden.
Ostin muuten samaisella reissulla tuon paidan mikä minulla on tuossa kuvassa. Ihan perusruutupaita, mutta olkapäiden kohdalla on tuollaiset aukot. "Cold shoulder" on vissiin hieno nimitys tuollaiselle paidalle. Se on näköjään ollut viime aikoina jonkinlainen trendi ja ei haittaa minua yhtään. Rakastan paitoja, mitkä jättää olkapäät paljaaksi! Rakastan myös ruutupaitoja, joten nuo kaksi asiaa yhdistettynä on täydellisyyttä.


Minulla on ollut viime aikoina ihan järjetön heppailukuume! Olen harrastanut vuosikaudet ratsastusta, mutta viimeisinä muutamina vuosina se on jäänyt vähemmälle ja pariksi vuodeksi oikeastaan unohtunut kokonaan päiväjärjestyksestä.
Heppakuumeiluni kourissa etsin kisakalenterista milloin paikkakunnallani on seuraavan kerran ratsastuskisoja ja iloiseksi yllätykseksi huomasin, että 21.8. oli läheisellä tallilla estekisat. Kaappasin (myöskin entinen heppailija) kaverin mukaan ja huristelin läheiselle tallille katsomaan. Ei kyllä ainakaan auttanut tuo kisojen seuraaminen tähän hevoskuumeeseen!
Aina välillä on pyörinyt mielessä, että jospa sitä alkaisi taas harrastaa ratsastusta, mutta se on aina jäänyt vain ajatuksen tasolle. Nyt olen kuitenkin vakaasti päättänyt käydä eräällä tallilla ainakin kokeilemassa parilla tunnilla, että haluanko todella taas jatkaa säännöllisesti. On kyllä mieletön ikävä hevosia. Kävin viimeksi tallilla viime joululomalla ja siitä on uskomattoman pitkä aika. Tajusin juuri, että tämä on pisin aika mitä olen elänyt olematta kontaktissa hevoseen sen jälkeen, kun aloitin ratsastamisen. Luulenpa voivani sanoa valehtelematta, että kahdentoista vuoden ajan olen ollut hevosten seurassa ihan vähintään kerran kuussa, parhaimmillaan useita kertoja viikossa. Nyt viimeisimmästä heppailusta on kulunut about kahdeksan kuukautta. Järjetöntä!

Poets of the Fall - Drama for Life

Lempibändiltäni, Poets of the Fallilta on tulossa syyskuun lopussa uusi albumi, enkä malta odottaa! Elokuun alussa albumilta julkaistiin jo single: Drama for Life. En oikein tiennyt mitä ajatella tai odottaa kuultuani tuon biisin nimen, mutta itse biisi onnistui yllättämään. En oikein edes tiedä mitä sanoa tuosta kappaleesta, se on huikea. 
Olin menossa nukkumaan tuon singlen julkaisua edeltävänä yönä ja oletin biisin tulevan julki vasta aamulla. Tsekkasin kuitenkin vielä Youtuben kännykällä ennen kuin kävin nukkumaan ja biisi olikin jo julkaistu! Kuuntelin sen heti ja, I shit you not, mä istuin sängyllä melkeen itkien ja yritin vaan rauhottaa hengityksen. Tässä biisissä on vaan jotain sellaista, mikä heti huutaa Poets of the Fallin tyyliä ja mä rakastan sitä niin älyttömän paljon. Jos kaikki tulevan albumin kappaleet on vähintään yhtä hyviä tämän kanssa, on tiedossa mahdollisesti Poetsien paras albumi. En. Malta. Odottaa!

Sitten vähän muita biisejä, mitä on viime aikoina tullut kuunneltua ja tykkäiltyä...

Muse - Undisclosed Desires

En ole koskaan erityisemmin kuunnellut Musea. Olen toki tiennyt muutamia bändin kappaleita. Eräänä päivänä sitten ajattelin, että täytyykin kuunnella vähän enemmän tätä tuotantoa ja Undisclosed Desires hyppäsi vastaan parin muun biisin jälkeen. Täytyy sanoa, etten muuten tykkää monista bändin biiseistä kauheasti, mutta tämä meni kyllä soittolistoihin ja pariksi päiväksi repeatille.

Radical Face - Welcome Home, Son

Katsoin joku aika sitten elokuvan nimeltä Before I Wake ja tämä biisi soi sen lopputekstien aikana. Kappale kuulosti heti jotenkin tutulta. En tiedä olinko oikeasti kuullut sen ennenkin, mutta etsin sen kuitenkin ja tykästyin heti. Sanat ovat ihanat ja koko biisin tunnelma jotenkin haikea. Tykkään tykkään tykkään!

Mat Kearney - Ghost

Joku laittoi silloin juhannuksena tämän biisin soimaan ja olihan se sitten etsittävä, kun kivalta kuulosti. En suoraan sanottuna piittaa tämän biisin säkeistöistä, mutta kertsi on tosi kaunis ja laulajalla on hyvä ääni.

Tähän loppuun on vielä sanottava, että mulla on ollut viimiset pari viikkoa ihan älyttömän hyvä fiilis. Se alkoi eräästä ihanasta, sateisesta sunnuntaista, kun olin vain yksin kotona, tein hyvää ruokaa, luin Stephen Kingin novellikokoelmaa ja poltin kynttilöitä. Tuollaiset päivät ovat vain jotain aivan ihanaa ja se syy, miksi rakastan syksyä eniten kaikista vuodenajoista. Tietty ihan vielä ei ole 100% syksy, mutta hyvää vauhtia sitä kohti mennään! Anyway, nyt on tuosta päivästä lähtien vaan jatkunut sellainen ihana olo. Tuntuu, että kaikki järjestyy, että pystyn tekemään ja saavuttamaan mitä vain päätän tehdä ja saavuttaa. Minulla ei ole enää ollut univaikeuksia, vaikka omituisia ja pelottaviakin unia olen nähnyt. Ne eivät kuitenkaan ole sen enempää häirinneet. Mulla on sellainen rauhallinen, voimakas ja vakaa olo. En muista koska viimeksi vai onko koskaan ollutkaan tällaista fiilistä, mutta toivon todella että tämä tulee jatkumaan.

Juokaa teetä ja muistakaa sammuttaa kynttilät, kun ette ole niitä vahtimassa!